29.7.2015

LOVELY EGGPLANT

Morning! Ai että kun rakastan näitä aurinkoisia aamuja<3

Tuli mieleen, että multa on "loman" aikana jäänyt yksi koekeittiössämme syntynyt kiva resepti jakamatta. Tässä vähän vinkkiä "omituisen malliset ja mitä jännää syötävää noista muka sais tai mikä toi ees on"-aiheisiin kasviksiin ja vihanneksiin (part1 täällä). Kyseessä siis munakoiso (amiright?) 

Tämmöinen visio ilmesty mulle kerran kauppareissulla lähimarketin hevi-osastolla ja lähdin toteuttamaan intuitiotani. Ostoskoriin tarttui munakoiso, valkosipulia (sillä mitään hyvää ruokaa ei tehdä ilman sitä), turkkilaista jugurttia, ruohosipulia ja fetaa. Ja näin niistä syntyy jotain järkevää:

Tee näin:
1. Tee mausteöljy ja fetatahna valmiiksi makautumaan (ohjeet alla).
2. Pese munakoiso ja leikkaa sopivan ohuiksi viipaleiksi. 
3. Pistele viipaleihin reikiä haarukalla tai veitsellä ja ripottele niille sormisuolaa.
4. Itketä viipaleita hetki ja levitä pellille.
5. Lisää mausteöljyä tasaisesti jokaiselle viipaleelle.
6. Paista uunissa (tai grillissä) sopivassa asteessa jonkin aikaa.
7. Tarjoile fetatahnan kanssa. 
Avot!

Mausteöljy
oliivi- tai rypsiöljyä
puristettua tai hienonnettua valkosipulia
ruususuolaa
mustapippuria

Fetatahna
turkkilaista jugurttia
murenevaa fetaa
ruohosipulia
ruususuolaa
ripaus valkopippuria
loraus sitruunamehua halutessasi


Herkku sopii hyvin antipastona tarjoiltavaksi tai pieneksi naposteltavaksi. Kerrohan mitä pidit! :)

Suski

28.7.2015

SUMMER OF EXCITEMENT

No mitä nyt ihmettä - minä täällä! On taas tullut pidettyä lomaa kirjoittelusta ja tässähän tää kesäkin jo vierähti. Tai no, "kesä".

Mitäs näihin viikkoihin (kuukausiin, krhm) on mahtunut? Ainakin jo lähes epätoivoista auringonmetsästystä. Muutamia kertoja tuosta mollukasta on päässyt nauttimaanki mm. saunalauttailun (cooleinta ikinä) ja terassilla tissuttelun merkeissä. Ja taisihan tuo juhannuksenakin kolmisen varttia paistaa - juuri sen verran, että saatiin vaahtokarkit mukavasti poltettua.

Tähän kesään on mahtunut vähemmän unta kuin ikinä aikaisemmin. Aloitin työharjoittelun uudessa ja jännässä paikassa, johon en voisi olla tyytyväisempi. Vihdoin pääsen tekemään alaani liittyviä asioita! Illat ja viikonloput saakin sitten juosta hääpalavereissa, askartelukaupoissa, sormusliikkeissä, kukkaputiikeissa ja hoitoloissa (viimeinen varsinkin on hyvin vaivalloista ja rankkaa). 

Elämä on siitä hassua, että kaikki jännittävä tuppaa kasautumaan yhdelle kesälle ja sitten mennään taas pitkään tasaista körötystä. Nyt vaan pitää ottaa kaikki irti tästä uudesta, jännittävästä, kutkuttavasta ja kipristävästä tilanteesta, joka eskaloituu vielä ennestään tulevien parin viikon aikana, I bet.


Ja tästä pääsenkin sopivasti hardcore-hääjuttuihin, joten perinteinen varoitus tähän väliin sinulle, joka et halua vaaleanpunaista hattarahöttöä aamupalaksi. 

Aluksi pitää tietysti kertoa, että mulle järjestettiin aivan eeppiset polttarit, joissa ilmeni, että mun ystävät tuntee mut melko hyvin. Polttaripäivää avaan lisää myöhemmin, mutta tähän tyydyn toteamaan, että kun ympärillä on joukko tommosia ystäviä, niin voi kuolla onnellisena (can I get an amen?)

Vaikka häähössötys sen kun kiihtyy, alkaa kaikki tarpeellinen olla jo kivasti kasassa. Oon löytänyt myös ratkaisut koko kevättä varjostaneisiin teemoihin, kuten "Kuka hitto laittaa mun hiukset" -paniikkiin ja "Miten *#/¤#¤*:n paljon kukkiin pitää oikeen upottaa rahaa" -hysteriaan. Niiden tilalle on noussut muutamia uusia teemoja, kuten "Kuka voi istua kenenkin vieressä"-shakki, "Kuka kuskaa meidät HCM:ää väistellen ajoissa tarvittaviin paikkoihin" -reititys (Alepan fillariagentitkin kalpenee tälle) ja "Apua, apua, paniikki, paniikki" -täpinöinti. 
Millaisissa fiiliksissä siellä odotetaan teidän päivää? :)

Onneksi päästään viikonloppuna nostattamaan oman häästressin rinnalle iloista ja huoletonta häähumua, kun lähdetään tanssimaan kavereiden häitä. Siellä syke alkaa varmaan nousta jo cardio-lukemiin. ;)

Palailen taas piakkoin! Voi hyvin <3
Suski

ps. Hoi elokuun morsiamet! Alan järjestää raivokkaita aurinkotanssisessioita Helsingin paikallispuistoissa hääilmojen kohentamiseksi - feel free to join ;)

21.5.2015

HEI HEI MITÄ KUULUU?

Mitä kuuluu hei? Mikä ihme siinä on, että en kertakaikkisesti osaa tehdä koulujuttuja ajoissa? On vaan koko ajan olevinaan niin paljon kaikkea tekemistä. Viime päivät, tai oikeastaan viikot, oonkin vääntäny menemään vaikka sun mitä raporttia ja nyt pääsee vihdoin valmistautumaan kesämoodiin. Aevan mahtavaa! Viimeksi käväisin täällä ennen vappua, ja siitäkin on jo vaikka kuinka kauan aikaa. 

Paljon on mahtunut näihin viimeisiin viikkoihin, kuten juhlimista, juhlimista ja vähän vielä juhlimista. Eikä tietenkään mitään tarpeetonta juhlimista, vaan vappuja, synttäreitä ja äitienpäiviä kasaantunut aika kivasti tähän loppukevääseen. 

Lisäksi ollaan mun hääcrew'n kanssa askarreltu menemään ja huh heijaa mitä taitureita mulla onkaan auttamassa järjestelyissä! Näiden naisten ansiosta saatiin kutsutkin vihdoin ja viimein lähtemään. Samalla taas keskikokoinen kivi vierähti sydämeltä, kun asiat menee eteenpäin - ja vieläpä omaan silmään aikas onnistuneesti. 

Pipertely ja tuhertelu ei oo vieläkään täysin ominta alaa, mutta onnistuinpa pyöräyttämään parit pompomit karkkibuffaan, yey! Tein pallerot muistaakseni tämän ohjeen mukaan ja ihan kivasti wörkki. Pistähän väkertäen parit sunkin juhliin, tulee aika kivoja. ;)


Musta on aivan ihanaa, että niin moni ystävä, tuttu ja tutun tuttu on astelemassa myös tänä kesänä alttarille. On tää vaan niin kutkuttavaa aikaa ja kuka muukaan näitä ikuisia paikkakortti- ja hääasustekeskusteluita jaksaisi, kuin toinen morsian. Samalla muistinkin, että unohdin laittaa postauksen alkuun varoituksen häähöpinöistä, hjups. Jatkossa luku vain omalla vastuulla, sillä kellot soivat vajaan kolmen kuukauden päästä ja pää alkaa täyttyä jo vaaleanpunaisella hattarahötöllä. 

Voikaa hyvin ja voimia kaikille ihanille ja kauniille tuleville morsiamille! <3

Suski

29.4.2015

ZUCCHINI TAGLIATELLE

Mitä mahtavinta vappuhulinoiden edeltävää kutkuttavaa keskiviikkoa! Söin tänään niin hyvää zucchini tagliatellea lounaaksi, että aivan pakko tulla jakamaan oma versioni myös sun kanssa. Parasta ateriassa oli kaikki: osasin tehdä sen itse, se valmistui noin vartissa, raaka-aineet eivät maksaneet juuri mitään ja se oli aivan älyttömän hyvää -ja vielä aika terveellistäkin! Win, win, win, win, win!

Onhan tätä hehkutettu jo useampi vuosi, mutta vihannesosastolla pyöriminen on yleensä niin rutinoitunutta, että kaikki jännät reseptit tuppaa unohtumaan valinnan hetkellä. Tänään sitten vihdoin muistin tämän oikeaan aikaan ja nappasin kesäkurpitsan ostoskoriini. Tulee kesäkurpitsaa toki muutenkin syötyä ja varsinkin kesällä grillailtua, mutta enpä ole ennen sitä suuhuni pistänyt näin jännässä muodossa. Omaan versiooni tuli myös katkarapuja, punasipulia, avokadoa ja parmesaanilastuja. 

Näin se syntyy:

 Höylää kuorimaveitsellä tai juustohöylällä kesäkurpitsasta pitkiä suortuvia.
Kuullota punasipulia (ja valkosipulia) öljyssä pannulla ja lisää suortuvat mukaan.
Mausta ruususuolalla, mustapippurilla ja lorauksella tuoretta sitruunanmehua.
Lisää haluamasi (kypsennetty) proteiini, kuten jauheliha tai kana. Omaani tuli katkarapua.
Ripottele päälle parmesaani ja kuutioitu avokado.
Viimeistele nokareella turkkilaista jugurttia tai kermaviiliä. 
NAUTI<3


Vallan mainio herkkuateria! Aivan totaalisen ehdottomasti suosittelen kokeilemaan! Tai ainakin maistamaan juuri tätä versiota, mikäli muunlaiset zucchinipastat jo tympivät.

Kerrohan sitten, miten kävi! :)

Suski

23.4.2015

ONE YEAR

Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun kirjoitin ensimmäisen postaukseni tähän virtuaaliseen muistivihkooni. Intouduinkin selaamaan blogia läpi ja muistelemaan vuoden aikana tapahtuneita asioita. Onpa aika hurahtanutkin nopeasti!

Aloin kirjoittamaan blogia yksinkertaisesti siksi, että pidän kirjoittamisesta. Tässä yhteydessä kieli nyt ei aina ole ihan oppikirjojen mukaista, mutta eräänlaista itseilmaisua tämäkin. Viime kesänä kiinnostuimme myös valokuvaamisesta ja siitä kehkeytyikin mukava harrastus blogia täydentämään. Tai no, mulla saattoi vähän loppua kärsivällisyys kaiken maailman aukkojen ja suljinnopeuksien opettelussa, mutta onneks H sai hommasta kerralla kopin. H onkin arvokas taustahäärä blogin kuvien napsijana. <3

Itse en hirveästi lue blogeja, mutta olen huomannut, että yleensä kiinnostavimpia blogeja ovat ne, joissa kirjoittajalla on pokkaa kertoa avoimesti touhuistaan. Siispä päätinkin heti aluksi, että yritän ottaa samanlaisen asenteen omaankin kirjoitteluun. Varsinkin dieetit ja treeniprojektit on hyvä huutaa täällä ääneen, jospa julkinen paine avittaisi onnistumisessa (useinmiten ei). 

Tässäpä vielä kasa kuvia vuoden varrelta, ole niin hyvä!
 

Ja kiitos niille molemmille, jotka ovat oikeasti kommentoineet kirjoituksiani! Rohkaisisin nyt teitä salaninjavierailijoitakin kertomaan ajatuksianne, niin ei mene ihan yksinpuheluksi. ;)

Aurinkoista torstaita <3

Suski

21.4.2015

BRIDE(NOT TO BE)ZILLA

Yellow! Meitsi on suhannut viime viikot koulussa ja töissä, sekä yrittänyt taistella (vaihtelevalla menestyksellä) alati kasvavaa häästressipaniikkia vastaan, joka ei kohdistukaan enää vain hääasioihin, vaan on mukavasti levinnyt osaksi arkea. 

On ollut ihan mielenkiintoista seurata, että minkälainen morsian musta kuoriutuu kaiken hössötyksen keskellä. Näemmä melko kohtalokas sekoitus uhmaa, yliherkkyyttä ja teräväkielisyyttä. Pahaahan en tarkoita kellekään, mutta tulepas liian lähelle jumpassa käsiliikkeinesi, niin täältä pesee! Noh, joogaa, ulkoilua ja meditointia lisää, niin eiköhän se siitä. Ja ehkä pitää omaksua yhden morsiusneitoni asenne: "se on vaan yksi päivä, eikä kaiken tarvitse olla täydellistä". Ei kyllä kuulosta yhtään multa.
Mitenkäs kohtalotovereiden päät on kestäneet? :)


Ollaan päästy onneksi myös etenemään hääjärjestelyissä, sillä saimme vihdoin kutsut tilattua. Ne on loppujen lopuksi kuitenkin kaikkein suurin askel kohti itse hääjuhlaa ja vieraiden kutsuminen tekee häiden odottamisestakin jotenkin paljon konkreettisempaa - ja jännittävämpää!

Tiedän monia, joilla on taitoa ja pokkaa askarrella omat kutsut, mutta jotenkin tällä kertaa ei inspannut ottaa selvää, minkälainen martta loppujen lopuksi olenkaan. Ei myöskään haluttu käyttää paperituotteisiin neljäsosaa budjetista, joten kaiken maailman überfancyt designstudioluomukset voitiin unohtaa. 

Mahtava kompromissi löytyi Vistaprintilta. Tarjolla on tuhansia tyylikkäitä malleja kohtuulliseen hintaan. Ja mikä hienointa: maksuttoman palvelunumeron päässä asiakkaalla on käytössään suunnittelijoita, jotka pystyvät tekemään muutoksia vielä valmiisiin korttipohjiinkin - ja tämäkin täysin maksutta! Voitte vaan arvata hyödynsinkö tätä mahdollisuutta. Ihan pari kertaa tuli ehkä soitettua. 

Ja psst! Kutsutilauksen saa nyt puoleen hintaan, mikäli tilaa 28.4 mennessä. Tämäkin säästö on kivempi käyttää vaikka jännempään karkkibuffaan. :)

Keväiset kuvat tarttuivat taitavan H:n linssiin yhtenä lauantaina, kun oltiin ottamassa aurinkoterapiaa Kaivarissa. Ottokin oli superfiiliksissä merestä. Mäkin jopa onnistuin relaamaan pikkuriikkisen hetken.

Ainiin, nyt on jo hääpäivän naama-asiakin hoidossa. Enää se kampaustaituri puuttuu, any ideas? :)

Energistä viikkoa kaikille! <3

Suski 

9.4.2015

RAINY DAYS

Helouta vaan taas piiiitkästä aikaa! Tajusin just, että en oo pitkään aikaan kirjotellu, enkä myöskään päivittäny meidän dieettikuulumisia. Tässäpä niitä tulisi sitten. :)

Sinä, joka arvelit homman kosahtavan ensimmäiseen vapaasyöntiateriaan: onneksi olkoon! Olet juuri voittanut Vuoden Skeptikko -palkinnon (ja olit samalla oikeassa). Ruokailut on toki jatkuneet terveellisellä linjalla siitäkin lähtien, mutta keittiövaaka on päässyt lomalle ja satunnaisia lipsumisiakin on esiintynyt. Damn you white wine. Dieettiin ei nimittäin luonnollisesti kuulu myöskään alkoholi, joka vaan tuppaa pilaamaan kaiken monestakin syystä. Mutta kun. Noh, nyt yritän taas skarppailla, oon muutenkin vähän enemmän semmonen loppuspurtti-ihminen. 

Dieettiin ei myöskään kuulu Ruotsin risteily seisovine pöytineen, mutta saatiinpahan tehtyä kiva reissu sateiseen naapuriin. Käytiin tsekkaamassa ABBA-museokin, joka oli niin mahtava paikka, että taidan pyöräyttää siitä postauksellisen tuonnempana. Tukholmasta löytyi myös muutamia kivoja hääjuttuja. Punaraitaiseen kassiin kätkeytyy erittäin potentiaalinen häätuoksu ja löysin myös karkkibuffaan kaikkea pientä kivaa, score!

Tänään käytiin tutustumassa uudestaan meidän juhlapaikkaan ja vau että oonkin tyytyväinen meidän valintaan. Sain neuvoteltua karkkibuffan valikoimia vielä aiempaa kattavammiksi (ravintolaan kun ei saa tuoda mitä vaan). Täytyy varmaan lähteä uudestaan reissuun, sillä ostin valitettavan varovasti tarjoilukuppeja Tukholmasta bongaamastani krääsäparatiisista. Tai sitten lähestyn sinne lähteviä kauppalapun kera. :F

Juhlapaikan näkeminen konkretisoi taas kivasti suunniteltuja ideoita, mutta häästressiaste alkaa silti kohota tasaisesti. Meiltä nimittäin puuttuu vielä niinkin tärkeät asiat, kuin kutsut ja mun puunaukseen osallistuvat ihmiset. Etenkin jälkimmäisestä en voisi olla enää tarkempi, joten onnea vaan sille, jolle nakki napsahtaa! Samasta syystä en myöskään ole vielä uskaltanut tehdä päätöstä asian suhteen, vaikka taidan olla jo lohduttoman myöhässä. Hyviä ideoita ja suosituksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!

Mutta eipä siinä. Toivottavasti sielläkin on viikot vierähtäneet mukavasti! Huomenna pääseekin taas nauttimaan vapaista (ja taistelemaan viikonlopuille ehdollistunutta suun napsumista ja naposteluvatsan kurnimista vastaan, god help us).

Ihanaa viikonloppua anyway :)

Suski